Ajankohtaista

6.6.2018 13.31

Kaapelien sijaintitiedot olennaisia kokonaisturvallisuudelle

Maanalaisen infrastruktuurin sijaintitiedot pitäisi tarjota tarvitsijoille helposti yhdeltä luukulta. Pääsy sensitiivisen tiedon luo on kuitenkin turvallisuuskysymys. Turvallisuuden ja kaivuluvan helppouden on oltava tasapainossa.


Maanrakennustöitä suunnittelevien ja tekevien on välttämätöntä tietää maanalaisten kaapelien ja muiden verkostojen sijainti kaivuukohteessa. Yhdellä kaivinkoneen kauhan raapaisulla voidaan saada aikaan pahaa jälkeä, sillä maan alla liikkuu turvallisuutemme kannalta kriittistä tietoa ja viranomaisviestintää, ja useimmat nyky-yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät arkipäiväiset toiminnot tukeutuvat maanalaisiin verkostoihin. Veden ja kaukolämmön ohella myös sähkönjakelu on myrskytuhojen pelossa yhä lisääntyvässä määrin kaivautumassa maan alle.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö ja kokonaisturvallisuuden ja kansallisen varautumisen yhteistoimintaelimenä toimivan Turvallisuuskomitean puheenjohtaja Jukka Juusti muistuttaa kuitenkin mitalin kääntöpuolesta.

Erve-0518-johtotieto2-iStock
”Maanalaisen infrastruktuurin sijaintitieto on kriittistä ja sensitiivistä, eikä sen hallitsematon jakaminen todellakaan ole turvallisuusviranomaisten ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta hyvä asia. Sieltähän pystyisivät kaikki katsomaan, missä menevät kriittiset risteyspisteet ja missä kohdissa katkoksista aiheutuu suuria ongelmia.”



Maanalainen infrastruktuuri on kriittistä tietoa

Suomessa oli aikaisemmin yhteinen keskitetty järjestelmä, jossa Erillisverkkoihin kuuluva Johtotieto kokosi ja jakoi kaapelitietoa sitä tarvitseville. Tällä vuosikymmenellä osa toimijoista on kuitenkin siirtynyt muihin ja jopa ulkomaalaisomisteisiin ratkaisuihin verkostojensa sijaintitiedon jakelussa. Lisäksi osa verkostonhaltijoista huolehtii itse omiin verkostoihinsa liittyvästä tiedottamisesta.

”Osassa tapauksista kansainvälistynyt yritys on halunnut ratkaista nämä asiat oman konsernirakenteensa kautta samalla tavalla kaikkialla, missä konserni toimii, ja tietojen jakelu on siirretty ulkomaalaisomisteiselle yritykselle. Tämä on ollut mahdollista, koska velvoittavaa lainsäädäntöä ei ole ollut. Olemme eläneet tietynlaista viattomuuden aikaa, jossa toimintojen yksityistämistä on suosittu turvallisuuden kustannuksella. Sen vuoksi sensitiivinen kaapelitieto on nyt vaarassa päätyä minne sattuu”, Juusti sanoo.

”Itse näkisin, että keskitetty järjestelmä olisi parempi kuin nykyinen systeemi, jossa tietoja pitää kysyä monelta eri taholta. Vaikka operaattorit pitäisivät tietojaan eri paikoissa, tarvitaan yksi taho, jossa eri lähteistä saatava tieto yhdistyy. Se on ihan minimivaatimus.”

Paluu keskitettyyn ratkaisuun?

Tieto pitää myös suojata mahdollisimman hyvin urkinnalta. Tietojen kyselijän pitää osoittaa luotettavasti kaivamistarpeensa ja hänet pitää tunnistaa riittävän vahvasti. Kyselyjä pitää myös valvoa. Esimerkiksi Johtotieto etsii systemaattiseen tietojen keruuseen viittaavia poikkeavuuksia.

”Kaivajalle ei missään nimessä pidä antaa kokonaiskuvaa verkoista, vaan kertoa ainoastaan kaapelien ja muiden johtojen sijainti ilmoitetulla kaivuualueella. Nykyisessä usean toimijan järjestelmässä tietoturvan taso vaihtelee. Keskitetyssä järjestelmässä sekin olisi paremmin hallinnassa”, Juusti sanoo.

”Meillä ja maailmalla on viime vuosien tapahtumien seurauksena herätty erilaisiin kybersodankäynnin ja hybridivaikuttamisen uhkiin, mutta tällä hetkellä ei ole meneillään hankkeita, joissa maanalaista infraa koskeva tieto ja sen jakaminen keskitettäisiin yksiin käsiin. Harkitsen sen nostamista Turvallisuuskomitean agendalle. Siellä ovat kaikki asianosaiset ministeriöt ja muut turvallisuustoimijat edustettuna. Tämä on hyvä herätys.”

Parempaa asiakaspalvelua, säästöjä ja laadukkuutta

Suunnittelupäällikkö Jukka Otajärvi Elisa Oyj:stä tuo aiheeseen kaapelinomistajan ja asiakaspalvelun näkökulman. Hän kertoo, että Elisa on käyttänyt Erillisverkkoihin kuuluvan Johtotiedon palveluja 2000-luvun alusta lähtien ja noin kymmenen vuoden ajan valtakunnallisesti. Sitä ennen Elisa hoiti itse kaapelitiedon jakamisen, ja näytöllä käytiin lähes kaikilla työmailla.

”Nykyiseen yhteistyömalliin päädyttiin evoluution tuloksena askel askeleelta, tavoitteena saada järjestelmästä selkeä ja helppo tietojen tarvitsijan näkökulmasta.”

Palvelun käyttäjille on helpompaa, kun on vain yksi kontaktipiste, jonka kautta he tietävät saavansa kaiken tarvittavan eli sijaintitiedot ja tarvittaessa myös kaapelinäytöt. Tämä pätee niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin toimijoihin.

”Palvelun tekeminen helpoksi vaikuttaa myös sen laatuun. Meille valtakunnallisena toimijana ei ole mitään järkeä hajottaa tätä toimintoa eri tahoille. Suuruuden ekonomia toimii, kun prosessit ovat valtakunnallisia ilman paikallisia nyansseja, jotka loppukäyttäjän pitäisi aina erikseen tietää.”

Portinvartija tuo kokonaisturvallisuutta

Entä kaapelitiedon turvallisuus, kriittisyys ja sensitiivisyys? Kuinka hyvin prosessit toimivat, ja onko turvallisuus riittävällä tasolla?

”Tiedonsiirron ja sähkönjakelun osalta maanalaisten infrojen ja niiden sijaintitietojen suojelu on muuttunut turvallisuuden kannalta yhä kriittisemmäksi asiaksi, sillä modernissa yhteiskunnassa niitä häiritsemällä ja katkomalla saadaan haluttaessa paljon pahaa aikaan”, Otajärvi sanoo.

”Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta olisi äärettömän tärkeää olla selvä portinvartija, joka hoitaa tietopalvelua, vastaa näytöistä ja karttojen lähettämisestä ja joka tarkistaa, kenelle tietoja voidaan antaa. Tietoturvallisuus ja se, että tiedot eivät pääse vääriin käsiin, on äärimmäisen tärkeää.”
Vaikka esimerkiksi Elisan ja Johtotiedon järjestelmät on suojattu hyvin, rajatunkin karttatiedon jakamiseen ja kaapeleiden paikkojen näyttämiseen liittyy oma pieni riskinsä. Se on Otajärven mukaan kuitenkin pakko ottaa, jotta kaapelit eivät vaurioituisi maanrakentamisen yhteydessä.

”Tärkeätä on jakaa kaivajalle riittävä tieto, mutta ei yhtään enempää. Kaivajille toimitettavissa ohjeissakin todetaan, että toimitetut dokumentit verkoston sijainneista on hävitettävä sen jälkeen, kun kaivuutyö on tehty.”

Jouheva prosessi pudottaa kustannuksia

Pörssiyhtiönä Elisa pyrkii kustannustehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Laatuakaan ei pidä unohtaa, sillä se tuo myös kustannustehokkuutta.

”On tärkeää, että koko ajan mennään eteenpäin ja otetaan käyttöön toiminteita, jotka tekevät elämän asiakkaalle helpommaksi. Kun prosessista tehdään jouhevampi, myös kustannukset pysyvät laskevassa suunnassa.”

Vielä vuosituhannen alussa 80–90 prosenttia kyselyistä johti näyttäjän käyntiin työmaalla, ja nyt vain noin 15 prosenttia kyselyistä edellyttää näyttäjää. Kehityksen ansiosta kokonaiskustannukset ovat pudonneet merkittävästi.

”Tämä osoittaa mielestäni sen, että toiminta, prosessit ja ajattelutapa kehittyvät. Vaikka jotkut kaivajista kaipaavat kaapelinäyttäjiä, suuri osa on erittäin tyytyväisiä siihen, että näyttäjää ei aina tarvitse odotella ja että kartan saa heti”, Otajärvi sanoo.

”Johtotiedon ihmisten kanssa on ollut luontevaa ja helppoa toimia. He ovat selvittäneet antamiamme ideoita ja myös implementoineet niitä käytäntöön. Johtotieto on ollut meille keskusteleva ja tasa-arvoinen kumppani, joka ei ole vain tyrkyttänyt valmista tuotetta vaan jonka kanssa olemme pystyneet yhdessä käymään läpi haasteitamme – ottaen huomioon myös euro-ohjautuvuuden vaatimukset.”

Teksti Jussi-Pekka Aukia, kuva iStock
Artikkeli on julkaistu aiemmin Erve Uutiset -verkkomediassa



Palaa otsikoihin